Koirat on olleet ihmeissään. Emäntä hävisi moneksi päiväksi ja tuli takaisin huomattavasti pienempänä kuin aikaisemmin. Mukana sillä oli joku pieni, omituinen, haiseva ja äänekäs tyyppi. Ja päivien ja viikkojen kuluessa tämä kääpiö on edelleen samassa taloudessa. Emäntä sitä kovasti hoitaa, että sen pentu kait se sitten on. Lähinnä Lempi yrittää tehdä lähempää tuttavuutta tähän uuteen tulokkaaseen tuomalla sille aikaajoin pehmoleluja. Viivin huolestuneisuus on suurinta taas yöllä, jos emäntä ei heti nosta pikkuista sängystä, kun se on hereillä. Tällöin näkyy Viivin naama makkarin ovelta, että osaako se nyt varmasti sitä hoitaa. Muuten  tuntuisi pikku-mies olevan aika yhdentekevä koirille.

Sen sijaan liikunnan väheneminen on huolestuttavaa. Treenejä ei oo pidetty kenellekään ja mitään pitkiä metsälenkkejäkään ei oo ollu ohjelmassa, vaan pelkkiä vaunujen vieressä kävelyitä. Viivihän pääsee joskus vaunulenkilläkin irti, mutta muut pysyy tiukasti hihnassa. No onhan se Lempi tosin käynyt ketun  perässä juoksentelemassa, että siitä saa muut olla kateellisia. Toivon mukaan tämä pienimies pysyy terveenä, että saadaan käydä vähän pitempiäkin lenkkejä lähitulevaisuudessa. Ja makupaloja on emännällä vaunulenkeilläkin mukana, että saa siinä jonku pikkutehtävän tehdä välillä suupalan eteen.