Pitäsköhän blogiin perustaa itellekki tuo terveysosio..? Influenssa vetäisi kuitenki melkeenpä viikoksi vaakatasoon. Ja vaikka kuinka torstaina olin tehnyt reissuvalmistelut... hakenut laina-auton ja kattellu kamoja kasaan... niin ja höpöhöpö... Torstai-ilta vietettiin parin tunnin ylhäällä olon jälkeen vapisten ja täristen kuumeessa sohvalla... ja se yskä on aika veemäinen, kun tuntuu, että joka ikinen lihas vartalossa repeää sijoiltaan. Perjantaina ei toivettakaan mihinkään.. elohopea (tai tässä tilanteessa digitaalimittari) näytti siinä 39 astetta. Piti luovuttaa ja tyytyä sairastamaan sitten niin... Viivi on vahtinut kuin haukka vieressä, että milloin tuo tukehtuu

No ei siis lähetty sitten Norrbyhyn.. en kyllä varmasti olisi pystynyt sitä matkaa tuossa kunnossa edes ajamaan.. ihan vain vähän vitutti (saako blogissa kiroilla..?) Perjantaina Mari vei Viivin lenkille Paavon kanssa. Kiitos kaunis.. se oli ystävällisesti tehty

Lauantai meni myös vaaka-tasossa. Sen verran käytiin pystyssä, että käveltiin Viivin kanssa reissu kaupassa. Kävelin hitaasti, että Viivi sai juosta noita rantoja eestaas.. jotenki huomaa, että se taas on ihan terve ja virtaa riittävästi. Tulipas tuossa kauppareissulla eräs tolleristi vastaan. Nuori mies urostollerin kanssa. Ite kun oli pahalla tuulella, kun ei päässykkään fasujahtiin ja väsynyt ja flunssainen, niin vieläkin kismittää joidenkin koiraihmisten omituinen asenne. Käskin Viivin ohitustilannetta varten kauniisti seuraamaan vierelle.. sehän oli tietenkin kadulla kytkettynä ja tolleri myös hihnassa ei siinä mitään... Ihan normireaktio siis tietenkin kaikille uroskoirille, kun Viivin on niin nami on vetää hihna soiden sitä kohden. No tää piti kyllä koiransa melkeen kohtuullisen matkan päässä... (siis jäi siihen ainaki 20cm väliä) ja Viivihän ohittaa aina kauniisti muut koirat. Mutta tää mulkoilu ja tuhahtelu sitten tältä tolleristilta, kun mentiin ohitse....?!???! Olisi vissiin pitänyt päästää koirat tervehtimään..?  Oon mää siis niin julma... tsiisus.

Sunnuntaina oli vähän vastaavaa tuossa ihan omalla pihalla, kun oikein ystävällisen näköinen nainen ystävällisen näköisen koiransa kanssa olisi ilmeisesti halunnut jututtaa meitä. Mutta kun itellä oli ruokakassi ja kaksi damikassia ja käsilaukku ja kameralaukku ja koiralla wt-hihna... niin ei sillä kertaa... Yleensähän Viivillä näön vuoksi roikkuu tuo naru kaulassa tuon matkan autolta kotiovelle ja mä pidän kiinni vain noista muista kantamuksista. Viivi tietää jo, että tuossa pihalla seurataan melkeen jalassa kiinni, ettei vain tule kellään sanomista...

No tänään siis olin jo ihan tolpillani... kämppää piti alkuunsa raivata aamulla noista räkäluutuista ja mehupurkeista ja yöpaidoista ynnä muista mitä nyt oli sattunut jäämään lojumaan. Ja sitten ulos...

Kävin Jäälissä treenaamassa vähän linjoja... edelleen paljon lunta.. ja flunssaisena se vasta onkin mukavaa rämpiä niitä paikoilleen... ei ollu vielä oikeen kunto kohdallaan ei. Jätin edelleen kahdelle linjalle kahteen paikkaan damit. Ne meni ok. Viivi lähtee ensimmäiseltä paikalta hyvin taaksepäin ja kuuntelee kauempanakin pilliä... hyvä Viivi. Kahteen muuhun paikkaan ihan peruslinjat, joista ensin yhdet ylös ja toisille lähetyksille häiriömarkkeeraukset. Toisella linjalle markkeeraus meni aika liki linjaa ja siltä sai taas (!!!!) monta kertaa kieltää ennen kuin linjan juokseminen sujui. Pitää ottaa sitä vielä lisää... miks on pakko olla niin itsepäinen...??? Mutta sitten meni kyllä sen linjan hyvin, vaikka vaati siihen vähän kannustusta, että pääsi vauhtiin. Lähihakua otin semmoiseen nuoreen männikköön ja siinä yhteydessä myös taakselähetyksiä... ei siinä mitään. Viivi teki huolellista lähihakua ja pysähtyminen alueella ok samoin taakselähetykset ok. Pitää ruveta siirtämään kauemmas tuotakin. Musta muuten näyttäs, että Viivi tykkää tuosta lähihaunharjoittelusta... kait se nenätyö on vaan niin kivaa sitten.

Jäälissä käydessä vähän trimmailin siinä sitten vielä Marttaa. Se on pian hyvässä turkissa... näytelmiin vaan. On se vaan muutenkin niin mainio elukka... hauska. Ja Ilona on ihan raskaana siis... ainakin huomio kelpaa Toivotaan, toivotaan brindleä tyttöpentua... Ultrassa oli näkynyt 2-3... eli mikä tahansa määrä on mahdollinen, niin kuin on todettu ennenkin noista ultraäänitutkimusten paikkansa pitävyydestä No on siis ainakin kantavana...

Viivi on sitten jännä, kun se tietää, kun sen puuro on uunissa... lohipuuroa siis tännään... niin melko pitkät pätkät menee kuono tuossa jalan päällä... kun sillä on jo siis niin hirveä nälkä... mut vyötärön ympärystä, kun katsoo niin ei sillä nyt NIIN hirveä nälkä voi olla...